content top

UUTISET

Sademetsien oudot hedelmät

lähettänyt on heinä 16, 2018 in BLOG | Kommentit pois päältä artikkelissa Sademetsien oudot hedelmät

Sademetsien oudot hedelmät

Suurin osa suomessakin nykypäivänä kaupan hyllyiltä löytyvistä hedelmistä on alunperin kotoisin sademetsistä. Voidaan arvella että jopa 80% länsimaissa syötävällä ruualla on juurensa näissä taianomaisissa metsissä. Useimmiten hedelmät on jalostettu alkuperäistä hedelmää käyttäjäystävällisempään muotoon, esimerkiksi banaanien siemenmäärä on vähennetty kultivoinnin avulla, ja Brasilian pähkinöiden puista on kasvatettu huomattavasti alkuperäistä pienempiä pähkinöiden keräyksen helpottamiseksi. Trooppisten hedelmien lisäksi päivittäisessä käytössä olevat tuotteet kuten mustapippuri, perunat ja tomaatit ovat alunperin kotoisin sademetsistä. Maailman sademetsistä löytyy yli 3000 eri hedelmälajia, ja vain noin 200 näistä on arkikäytössä länsimaissa. Alkuperäiskansat käyttävät ruoka-aineina noin 2000 näistä hedelmistä. Vaikka syötyjen lajien määrä on suhteessa pieni, itse hedelmien määrä on valtava. esimerkiksi maailman laajuisesti vuosittain kulutetaan yli 55 miljoona tonnia sademetsissä kasvatettuja sitruunahedelmiä.

(lisää…)

Sademetsien alkuperäiskansat – Osa 2

lähettänyt on kesä 20, 2018 in BLOG | Kommentit pois päältä artikkelissa Sademetsien alkuperäiskansat – Osa 2

Sademetsien alkuperäiskansat – Osa 2

Useat hyväntekeväisyys järjestöt pyrkivät vaikuttamaan maailman alkuperäisväestöjen elinolosuhteisiin. Esimerkiksi Rainforest Alliance -järjestö tekee töitä paikallisten hallitusten valistuksen puolesta, ja yrittää löytää ekonomisesti toimivia ratkaisuja, jotka vaikuttavat myönteisesti paikallisten väestöjen elämään. Myös alkuperäisväestöjen itsensä aloittamat järjestöt pyrkivät vaikuttamaan yleiseen ja hallitusten mielipiteisiin rauhallisilla mielenilmauksilla. Monet heimoista pitävät vanhoista tavoista kiinni, niin paljon kuin muuttuva maailma antaa siihen mahdollisuuden.

(lisää…)

Trooppisten sademetsien lääkekasvit

lähettänyt on kesä 12, 2018 in BLOG | Kommentit pois päältä artikkelissa Trooppisten sademetsien lääkekasvit

Trooppisten sademetsien lääkekasvit

Trooppisten sademetsien biodiversiteetti on maailmanlaajuisesti tärkeä tekijä, ja useita metsistä löytyviä kasveja käytetään jo luonnollisessa terveydenhoidossa, sekä länsimaisessa mainstream lääketieteessä. Sademetsien useat hedelmät ja kasvit voivat myös tarjota ratkaisuja kasvisruokavalion monipuolistamiseen tulevaisuudessa. Ihmiskunta on tähän mennessä hyödyntänyt vain pienen määrän sademetsien tarjoamia anteja, keskittyen suurilta osin nopeisiin hyötyihin, kuten puutalouteen ja maan käyttämisen viljelytarkoituksiin. Varsinkin Amazonin sademetsä on täynnä lääkekasveja, joita alkuperäisheimot ovat käyttäneet vuosituhansia sairauksia parantamaan, ja tästä huolimatta metsät ovat avohakkuiden ja ylikansoituksen uhan alla.

(lisää…)

Sademetsien alkuperäiskansat – Osa 1

lähettänyt on kesä 4, 2018 in BLOG | Kommentit pois päältä artikkelissa Sademetsien alkuperäiskansat – Osa 1

Sademetsien alkuperäiskansat – Osa 1

Trooppisten sademetsien heimot ovat monelle meistä tarinoista ja kirjallisuudesta tuttuja. Amazonin metsät on nimetty niitä legendojen mukaan asuttaneiden naissotureiden mukaan, ja Afrikan lyhytkasvuiset pygmi metsästäjä-keräilijät ovat jääneet monen mieleen tarunomaisten metsästystaitojensa ansiosta.  Trooppiset sademetsät ovat tukeneet ihmisasutusta vuosituhansien ajan. Metsissä asuvat heimot ovat pääosin metsästäjä-keräilijöitä, tai pienviljelijöitä, jotka käyvät vaihtokauppaa metsästä keräämillään tuotteilla lähialueiden asukkaiden kanssa. Metsästyksen, kalastuksen, hedelmien-, marjojen- ja pähkinöiden keräämien lisäksi useat heimot pitävät yllä pienimuotoisia viljelmiä sekä kasvimaita. Usein kenttäkerroksen vähäisen ravinnevähäisyydestä johtuen ruuan hankinta on usein vaatinut kohtuuttoman suurta energianmäärän käyttöä, joten heimot ovat myös käyttäneet metsiä kausiluontoisesti.

(lisää…)

Trooppiset sademetsät – Osa 3

lähettänyt on touko 29, 2018 in BLOG | Kommentit pois päältä artikkelissa Trooppiset sademetsät – Osa 3

Trooppiset sademetsät – Osa 3

Trooppiset sademetsät sijoittuvat trooppisen sademetsä ilmaston vyöhykkeellä, josta puuttuvat rutiininomaiset kuivat kaudet, kuukausittain alueilla sataa noin 60mm vettä. Sademetsät useimmiten sijaitsevat 10 astetta päiväntasaajalta joko pohjoiseen tai etelään. Märkyyden lisäksi trooppisten sademetsien tunnusomainen piirre on kuumuus, metsien keskilämpö tila pysyy yli 18 celsiuksen tiloissa ympäri vuoden. Trooppisia sademetsiä löytyy Etelä Amerikasta, Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta, Madagaskarilta, Uudesta Guineasta sekä pienempimuotoisesti Australiasta. Luonnonmullistumat, kuten lämpötilan vaihtelut ja tulivuorien purkautumiset trooppisten sademetsien alueilla ovat historiallisesti aiheuttanut lajien hajaantumista, ja vuorostaan uusien lajien kehittymistä.

(lisää…)

Trooppiset sademetsät – Osa 2

lähettänyt on touko 15, 2018 in BLOG | Kommentit pois päältä artikkelissa Trooppiset sademetsät – Osa 2

Trooppiset sademetsät – Osa 2

Sademetsien elimistö on runsas, on arvioitu että noin puolet maailman eläinlajeista on lähtöisin sademetsistä. Sademetsien kasvisto ja eläimistö vaihtelevat laajasti niiden sijainnista riippuen, mutta yhteistä kaikille trooppisille sademetsille on niiden laaja biodiversiteetti. Kasvihuonemaiset, ja metsäkerroksittain vaihtelevat olot ovat johtaneet laajempaan evoluutioon ja lajien eriytymiseen kuin on tapahtunut viileämmissä olotiloissa. Valitettavasti useita trooppisten sademetsien eläinlajeja uhkaa sukupuutto ihmisen toiminnasta johtuen. Kriittisten lajien listalle joutuminen johtuu usein eläinten asuinalueiden vähenemisestä, usein alati laajenevien palmuöljy peltojen tieltä. Uhkana on myös eläinten salametsästys, usein kyseenalaisten vaihtoehto lääkitysten- tai laittoman bushmeat -kaupan nimissä.

(lisää…)

Trooppiset sademetsät – Osa 1

lähettänyt on touko 4, 2018 in BLOG | Kommentit pois päältä artikkelissa Trooppiset sademetsät – Osa 1

Trooppiset sademetsät – Osa 1

Sademetsät ovat aina vihreitä metsiä, joiden ominaisena piirteenä esille nousee niihin laskeutuva korkean sateen määrä. Tyypillisesti trooppiseen sademetsään sataa vuosittain 250 – 450 senttimetriä vettä, tosin lukema vaihtelee jonkin verran alueen mukaan. Sademetsät ovat käsittämättömän suuria kokonaisuuksia, esimerkiksi Amazon Etelä-Amerikasta on pinta-alaltaan niin laaja, että jos se julistettaisiin valtioksi, se olisi maailman yhdeksänneksi laajin. Trooppiset sademetsät kattavat vain noin 6% maapallon pinta-alasta, mutta 40% – 75% planeettamme elimistöstä on lähtöisin niistä. Viimeisten arvioiden mukaan puolet maapallon nykyisistä eläinlajeista, ja kaksi kolmasosaa kukkivista kasveista on lähtöisin sademetsistä, ja metsissä saattaa edelleen olla miljoonia löytymättömiä kasvilajeja. Yhden hehtaarin alueella sademetsässä asuu usein 42,000 hyönteislajia, 313 puulajia,  ja 1,500 kasvilajia.

(lisää…)

Metsänhoito Suomessa

lähettänyt on huhti 24, 2018 in BLOG | Kommentit pois päältä artikkelissa Metsänhoito Suomessa

Metsänhoito Suomessa

Metsänhoidolla säännöstellään mitä puulajeja alueelle kasvaa, ja se edesauttaa kuinka nopeasti uusi metsä nousee hakatun tilalle. Hyvin suunniteltu metsänhoito myös auttaa metsätuhojen minimalisoinnissa. Sekametsät ovat vähemmän alttiita puutaudeille, myrskyille ja hirvien aiheuttamille tuhoille. Ne myös taistelevat voimakkaammin ilmastonmuutosta vastaan kuin metsät joista löytyy vain yhtä lajia. Suomen perusmetsäkanta koostuu suhteellisen pienestä määrästä erillisiä puulajeja, luultavasti maamme sijainnista pohjoisessa  ja historiallisista mullistuksista kuten jääkaudesta. Kaiken kaikkiaan toisistaan eroavia lajeja kasvaa Suomessa luontaisesti noin 30. Metsätalous hyödyntää myyntiin näistä usein vain kolmea, mutta hyvästä metsästä löytyy useampia lajeja vaikka niitä ei myyntikäyttöön kaadettaisikaan. Poikkeuksena ovat yksinään viihtyvät metsätyypit kuten mäntymetsä sopivalla kasvupaikalla.

Metsänhoito Suomessa

Hyvän metsänhoidon perusteet

Hyvä metsänhoito auttaa metsänomistajaa ansaitsemaan enemmän rahaa. Liian tiheässä kasvavat puut eivät saa tarpeeksi ravinto tai valoa, eikä niillä ole tarpeeksi kasvutilaa. Puitten paksuuskasvu vähenee, ja niin käy myös omistajan tukkituloille. Näissä tilanteissa hyvä taimikonhoito ja harvennus ovat tärkeitä, metsän varhaisvaiheessa karsitaan huonolaatuisia puita ja harvennetaan vesakkoa joka estää arvopuiden ravinnon sekä auringonvalon saannin. Harvennus tapahtuu myöhäisemmässä vaiheessa ja puut jotka kasvavat liian lähellä toisia kaadetaan yleisen edun nimissä. Kaadetuista puista tulee myös tuloja metsänomistajalle. Metsä joka on hoidettu huolella ja hyvien metsänhoidon kriteereiden mukaisesti saattaa tuplata omistajansa tulot! Kansainvälisesti tunnistettu PEFC-sertifikaatio on tarkoitettu ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden edistämistä ympäri maailman. Metsänomistajat voivat hakea sertifikaattia, jonka omaaminen kertoo kuluttajille puun tulevan tunnollisen metsänomistajan mailta. Hyvässä metsänhoidossa metsää kohdellaan yksilönä ja hoito räätälöidään juuri tätä metsätyyppiä ja tilannetta vasten. Varsinkin herkkien kohteiden oikeanlainen hoito takaa alueiden monimuotoisuuden tulevaisuudessa sekä arvokkaiden luontokohteiden säilymisen tuleville sukupolville. Tärkeisiin luontokohteisiin ja niiden hoitoon voi hakea tukia valtiolta jotta niitä voi suojella. Monimuotoisuus on tärkeää sekä koko maapallon tulevaisuuden, että Suomen luonnon tämänhetkisen tilan kannalta. Myös tavallista talousmetsää voi hoitaa monipuolisuutta lisäävällä tavalla. Tällaisia tapoja ovat esimerkiksi havuhakkuupuu metsään jätettävät muutamat lehtipuut joista tärkeimpiä ovat haavat, raidat ja jalot lehtipuut. Metsään tulee myös jättää puita joissa on koloja sillä nämä tarjoavat kotipaikkoja useille eläimille.

 

Metsänhoito luonnonsuojelu tekona

Suurin osa suomen eliölajeista asuu metsissä, ja näiden lajien monipuolisuuden turvaamisen kannalta on tärkeää että metsien omistajat jatkavat vastuullista metsänhoitoa. Perhemetsiä on usein luonnollisesti hoidettu jo tällä tavalla. Metsää hoitaessa tulee pitää mielessä sen alkuperäisten rakenteiden säilyttäminen ja puulajien monimuotoisuuden turvaaminen. Olisi suotavaa uusia metsää puulajeilla jotka ovat kotoisin Suomesta. Metsien arvokkaat rakennepiirteet ovat erittäin tärkeitä monipuolisuuden säilyttämiseksi, tämä tarkoittaa että metsät ovat monimuotoisia puulajeiltaan, mutta myös eri iässä tai elinasteessa olevien puiden kannalta. Erityisen tärkeät alueet tulee huomioida, ja kannattaa pitää mielessä että moni uhanalainen laji viihtyy erikoistyyppisillä metsäalueilla. Lajeista on usein tullut uhanalaisia juuri näiden asuinalueiden puutteen vuoksi, joten on erittäin tärkeää että niitä lisätään. Jos metsistä tehdään liian kliinisiä, niiden monimuotoisuus vaarantuu, lahopuulla on osansa metsän ekologiassa, noin 5000 lajia on riippuvaisia lahopuusta, joten sen lisääminen edes auttaa eläinlajien selviytymistä ja liian vähäinen lahopuun määrä metsissä johtaa näiden lajien uhanalaisuuteen. Yksityisomistajat voivat ottaa osaa monipuolisuuden suojeluun liittymällä METSO ohjelmaan. Toiminta on vapaaehtoista mutta omistajat voivat saada taloudellista korvasta menetetyistä puunmyyntituloista. METSO ohjelmaan liittyvä suojelu voi metsänomistajasta riippuen olla joko pysyvää tai määräaikaista. Pääsy ohjelmaan riippuu metsän arvioinnin aikaisesta monipuolisuudesta ja sen hyödyllisyydestä Suomen luonnolle. Oikeanlainen metsänhoito auttaa myös osaltaan hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Nuori lehtimetsä sitoo itseensä enemmän hiilidioksidia kuin vanha havumetsä. Suomen laajuisesti hyvän metsänhoidon tuloksena metsien pinta-ala on kasvanut 70-luvun jälkeen lähes 60 prosentilla, mutta jokainen metsänomistaja voi osallaan tehdä asian hyväksi paljon, ilman että siitä aiheutuu kuluja itselleen.

Jokamiehen oikeudet

lähettänyt on huhti 10, 2018 in BLOG | Kommentit pois päältä artikkelissa Jokamiehen oikeudet

Jokamiehen oikeudet

Suomessa käytössä oleva jokamiehen oikeus takaa kansalaisille ja vierailijoille oikeuden nauttia luonnosta, huolimatta siitä onko alue yksityisomistuksessa vai ei. Jokamiehen oikeudet ovat aina ilmaisia, eikä maanomistajalta tarvitse kysyä lupaa alueen käyttämisen niiden varjolla. (lisää…)

Suomen metsät

lähettänyt on maalis 14, 2018 in BLOG | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen metsät

Suomen metsät

Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsä vyöhykkeeseen. Tämä vyöhyke pitää sisällään noin 40% metsistä ympäri maailman. Utsjoen ja Enontekiön pohjoispuolinen alue on tundraa, joka on lähestulkoon puutonta. Suomen pinta+alasta noin 72% on metsää, ja maa on pinta+alaan nähden maailman metsäisin maa. (lisää…)