content top
Trooppiset sademetsät – Osa 3

Trooppiset sademetsät – Osa 3

Trooppiset sademetsät sijoittuvat trooppisen sademetsä ilmaston vyöhykkeellä, josta puuttuvat rutiininomaiset kuivat kaudet, kuukausittain alueilla sataa noin 60mm vettä. Sademetsät useimmiten sijaitsevat 10 astetta päiväntasaajalta joko pohjoiseen tai etelään. Märkyyden lisäksi trooppisten sademetsien tunnusomainen piirre on kuumuus, metsien keskilämpö tila pysyy yli 18 celsiuksen tiloissa ympäri vuoden. Trooppisia sademetsiä löytyy Etelä Amerikasta, Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta, Madagaskarilta, Uudesta Guineasta sekä pienempimuotoisesti Australiasta. Luonnonmullistumat, kuten lämpötilan vaihtelut ja tulivuorien purkautumiset trooppisten sademetsien alueilla ovat historiallisesti aiheuttanut lajien hajaantumista, ja vuorostaan uusien lajien kehittymistä.

Ympäri maailmaa löytyy myös viileänlauhkeita sademetsiä. Viileänlauhkeat sademetsät löytyvät merenläheisyydessä sijaitsevilla kosteilla alueilla, kuten Pohjois-Amerikan länsirannikolla, Australiassa, Chilessä sekä Uudessa Seelannissa. Myös Brittein saarilta, Etelä-Norjasta, Iberiasta sekä Islannista löytyy pieniä viileänlauhkeita sademetsä esiintymiä. Viileänlauhkeiden sademetsien lämpötilat, sekä kasvisto eroavat toisistaan ja trooppisista sademetsistä huomattavasti.

Trooppisia sademetsiä kohtaavat ongelmat

Trooppiset sademetsät ovat maapallon uhanalaisimpia biosysteemejä, ja tämä on täysin ihmiskunnan vika. Suuri määrä trooppisten sademetsien kasvi ja eläinlajeja on sukupuutto uhan alla. Ihmiset tuhoavat eläinten elinalueita suurhakkuissa öljypalmu-, soija-, ja puuplantaasien tieltä, suuria metsäalueita tuhotaan myös karjalaitumiksi. Näiden lisäksi metsiä hakataan kaivostoiminnan sekä kulkureittien tieltä. Palmuöljyn lisääntynyt käyttö on yksi suurimmista Kaakkois-Aasian sademetsiä uhkaavista ongelmista. Palmuöljyä käytetään suureenmäärään kulutustuotteista ja elintarvikkeista margariinista kosmetiikkaan. Palmuöljyn tuotanto on tärkeä tulonlähde kehitysmaille, ja sen käytön lopettamien kokonaan ei ole realistista, mutta palmun kasvatuksen kehittäminen kestävämmäksi, ja vähemmän ympäristöä kuormittavaksi auttaisi huomattavasti maapallon luonnonvarojen varjelussa. Soijapapu on toinen suurhakkuita aiheuttava kasvi, ja sitä tuotetaan suurilta osin eläinten rehuksi. Suurmaatalous, ja lihansyönnin lisääntyminen länsimaisessa kulttuurissa on johtanut soijapavun viljelyn, ja vaadittavien metsäalueiden kaadon laajenemiseen Etelä-Amerikassa. Etelä-Amerikassa tapahtuvan soijaviljely on myös usein epäeettistä paikallista väestöä kohtaan. Suurviljelmillä lapsi-, ja pakkotyövoiman käyttö on yleistä, kuten myös alkuperäisväestöjen maaoikeuksien loukkaukset.

Sademetsien avohakkuut ja metsäkato aiheauttavat maailmanlaajuisia ongelmia. Useat kasvilajit ovat sukupuuttouhan alla ennen kuin niiden potentiaalia, esimerkiksi lääketieteen kannalta, on selvitetty täysin. Eläinten asuinalueet pienenevät, ja moni laji on päätynyt sukupuuttoon, tai sukupuuttouhan alle, merkittävästi pienentäen maapallon biodiversiteettiä. Alueiden alkuperäisväestöjä uhkaa myös asuinalueiden ja perinteisten elinmuotojen katoaminen. Maapallonlaajuisesti sademetsien katoaminen tulee vaikuttaan ilmastonmuutoksen nopeutumisella, sillä metsät sitovat itseensä suuren määrän hiilidioksidia.

Kuinka auttaa kuluttajana

Kuluttajat voivat vaikuttaa sademetsien suojeluun ostokäyttäytymisellään. Vastuullinen shoppailija pitää huolta että hänen ostamillaan tuotteilla on FSC metsätuote-, RSPO palmuöljy-, tai RTRS soija sertifikaatti. Kasvispainoinen ruokavalio auttaa myös metsien suojelussa, sillä esimerkiksi soijan soijana syöminen on ympäristöä huomattavasti vähemmän rasittavaa, kuin soija tehosyöttäminen eläimelle joka käytetään lihaksi niiden koko elinkaaren ajan. Kuluttajat voivat myös tukea useita sademetsien hyväksi töitä tekeviä hyväntekeväisyys järjestöjä, sekä alueille matkustaessaan pitää huolta että matkailu on järjestetty kestävänkehityksen matkailun periaatteita noudattaen.

Kuluttaja voi myös tukea useita sademetsien puolesta työtä tekeviä hyväntekeväisyysorganisaatioita, kuten Rainforest Alliance-, ja WWF -järjestöjä. Järjestön tähtäimenä on auttaa muuttamaan trooppisten sademetsien käyttöä kestävämmäksi, asukkaiden valistamien liikakäytön vaaroista ja ilmastonmuutoksesta, sekä paikallisten yhteisöjen auttamien. WWF myös erikoistuu sademetsän uhanalaisten eläinlajien auttamiseen. Ympäri maailmaa tapahtuvan valistuksen lisäksi Rainforest Alliance organisoi kestävänkulutuksen koulutusta sademetsien paikallisille asukkaille, sekä tekee yhteistyötä useiden sademetsien selviämiseen vaikuttavien tahojen kanssa. Mukana yhteistyössä ovat niin paikalliset maanviljelijät ja kansainväliset tiedemiehet kuin ylikansalliset yhtiötkin. Kuluttaja voi tukea järjestöjä rahallisten lahjoitusten lisäksi levittämällä tietoisuutta, ottamalla järjestöjen neuvot tosissaan, ja ostamalla esimerkiksi Rainforest Alliance -sertifioituja tuotteita.