Sademetsien suojelu vuonna 2021

0 Comments
Sademetsien suojelu vuonna 2021

Maapallomme on upea, eikä vähiten sen luonnon monimuotoisuuden ja erilaisten ekosysteemien ansiosta. Mihin tahansa menemmekin, on vastassamme erilaisia luontoalueita – niittyjä, vesistöjä, metsiä, tai vaikkapa tundraa. Eräs tärkeimmistä osista maapallon luontoa ja toimivuutta ovat sademetsät. Miksi sanomme näin? Siksi, että sademetsät auttavat monessa asiassa. Ne säätelevät maapallon ilmastoa ja tuottavat happea, ovat siis ikään kuin maapallon keuhkot. Ne antavat kodin melkein kahdelle kolmasosalle maapallon eliöistä, ylläpitävät veden kiertokulkua oikealla tavalla, ja suojaavat kuivuudelta, eroosiolta ja tulvilta. Sademetsät ovat elintärkeitä elämän kannalta. Silti se ovat suuressa vaarassa ihmisen taholta: jopa 40 jalkapallokentän kokoinen alue sademetsää katoaa joka ikinen minuutti. Syynä on ihmisen ahneus, korruptio ja heikko hallinto, sekä huono suunnittelu maankäytössä.

Yksi iso osa-alue on se, että sademetsää raivataan öljypalmu- ja soijaviljelysten tieltä lihantuotannon vuoksi eli täysin kaupallisista syistä. Erään tutkimuksen mukaan ihmiskunta on hävittänyt jo jopa yli 33 % sademetsistä maapallolla. Onko mitään tehtävissä tällaisen hävityksen estämiseksi? Onneksi on. Ihmiset voivat alkaa ottaa järjen käteen ja tehdä suunnitelmia sademetsien suojelemiseksi, ja WWF eli kansainvälinen ympäristöjärjestö on ollut ja on edelleen eturintamassa tässä asiassa. Lähdetään katsomaan yhdessä, mikä on tilanne sademetsien suojelussa tällä hetkellä, eli vuonna 2021.

Tilannekatsaus tämän hetken tavoitteisiin

Olisi ihanteellista, jos metsäkadon pysäyttämiselle olisi yksi iso ratkaisukeino, joka saataisiin tapahtumaan miltei vain sormia napsauttamalla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tarvitaan monia erilaisia keinoja. WWF:n kunnianhimoinen tavoite on pysäyttää metsäkato maailmassa vuoteen 2030 tultaessa; aika kuluu nopeasti, ja tavoitteen saavuttamiseksi ihmisten on tehtävä yhteistyötä eri osa- alueilla. Erään asiantuntijan mukaan on toteutettava suojelusuunnitelmia aluekohtaisesti, sillä syytkin vaihtelevat alueittain. Etelä-Amerikassa sademetsiä uhkaa soijan tehoviljely ja lihakarjan kasvatus, kun taas Aasiassa sademetsät katoavat öljypalmun viljelyn ja selluplantaasien vuoksi. Afrikassa väestöräjähdys vaikuttaa kasvavaan polttopuun tarpeeseen, ja metsät ovat vaarassa sen vuoksi. Sademetsiä pitää siis suojella paikallisten kanssa tiiviissä yhteistyössä, erilaisia täsmäratkaisuja keksien. Kestävän maankäytön suunnittelu ja maan vastuullisen käytön opettaminen ovat avainsanoja tässä asiassa. Hyviä tuloksia työstä on saatu esimerkiksi Indonesian Borneolla: arvokasta sademetsää on saatu suojelun piiriin jo enemmän kuin miljoona hehtaaria.

Mitä voimme itse tehdä?

Mitä voimme itse tehdä?

Ehkäpä sinulle on tätä lukiessasi herännyt kysymys siitä, voivatko yksilöt tehdä jotain kantaakseen oman kortensa kekoon? Vastaus on ehdottomasti kyllä. Voimme itse suojella sademetsiä esimerkiksi syömällä kasvispainotteisesti ja valitsemalla elintarvikkeita ja metsätuotteita, jotka on kestävästi tuotettuja. Palmuöljy on kaikkein eniten käytetty kasvista tehty öljy maailmassa ja sen tuotanto on erittäin merkittävä sademetsäkadon aiheuttaja. Palmuöljyä löytyy muroista, jäätelöstä, kekseistä, pesuaineista – siis aivan arkisista tuotteista, joita käytämme. Onneksi myös sitä voi tuottaa vastuullisesti eli siten, ettei luonnonvaraisia metsiä hakata viljelymaaksi.

Kuluttajana voimme tarkkailla tuoteselosteita, ja katsoa onko pakkauksessa esimerkiksi RSPO- tuotemerkki, joka kertoo kestävän palmuöljyn tuottamisesta. Voimme siis tehdä hyviä valintoja ihan arkielämässä, sademetsien hyväksi. Jos luonto häviää, me ihmiset olemme myös häviäjiä. Tätä monimuotoista luontoamme kannattaa siis suojella, ja nyt juuri enemmän kuin koskaan, sillä sitä myös tuhotaan nopeammin kuin ikinä historiamme aikana. Osa WWF:n vaikuttavaa ympäristöjärjestöä on maassamme toimiva WWF Suomi. Sen kehitysyhteistyöhankkeet tukevat yhtenä osana partioita, jotka vastustavat laittomia hakkuita, auttavat metsien istutuksissa, ja kouluttavat paikallisia suojelutyön tekemisessä. Kahden vuoden välein ilmestyvä Living Planet -raportti seuraa maapallon tilaa, ja esittää kestäviä ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Voimme siis olla jokainen halutessamme mukana tärkeässä suojelutyössä – yhteistyössä on todellakin voimaa!