content top
Sademetsien oudot hedelmät

Sademetsien oudot hedelmät

Suurin osa suomessakin nykypäivänä kaupan hyllyiltä löytyvistä hedelmistä on alunperin kotoisin sademetsistä. Voidaan arvella että jopa 80% länsimaissa syötävällä ruualla on juurensa näissä taianomaisissa metsissä. Useimmiten hedelmät on jalostettu alkuperäistä hedelmää käyttäjäystävällisempään muotoon, esimerkiksi banaanien siemenmäärä on vähennetty kultivoinnin avulla, ja Brasilian pähkinöiden puista on kasvatettu huomattavasti alkuperäistä pienempiä pähkinöiden keräyksen helpottamiseksi. Trooppisten hedelmien lisäksi päivittäisessä käytössä olevat tuotteet kuten mustapippuri, perunat ja tomaatit ovat alunperin kotoisin sademetsistä. Maailman sademetsistä löytyy yli 3000 eri hedelmälajia, ja vain noin 200 näistä on arkikäytössä länsimaissa. Alkuperäiskansat käyttävät ruoka-aineina noin 2000 näistä hedelmistä. Vaikka syötyjen lajien määrä on suhteessa pieni, itse hedelmien määrä on valtava. esimerkiksi maailman laajuisesti vuosittain kulutetaan yli 55 miljoona tonnia sademetsissä kasvatettuja sitruunahedelmiä.

Super hedelmät

Sellaisenaan ruokakäytössä olevista hedelmistä kaikille tuttuja ovat muun muassa avokadot, banaanit, sitrushedelmät, mangot ja ananakset. Silloin tällöin kauppojen hyllyille tulee uusien tuulien mukana oudompia hedelmiä ja marjoja, usein korotetuilla terveysvaikutuksilla markkinoituina. Viime vuosina suosittu on ollut esimerkiksi acai -marja, jonka antioksidanteilla ja korkealla C -vitamiini pitoisuudella uskotaan olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Amerikan markkinoille hiljattain on myös ilmestynyt myös Amazonin sademetsästä kotoisin oleva cupuaco -hedelmä. Ruskean, melonin kokoisen hedelmän uskotaan kohottavan kehon taudin vastustuskykyä, ja laskevan verenpainetta. Hedelmällä on myös kofeiinin tyyppinen piristävä vaikutus, ilman sen aiheuttamaa laskuolotilaa.

Ihme hedelmänä tunnetaan myös Perussa kasvatettava aguaje. Viininpunainen hedelmä pitää sisällään kolme kertaa yhtä paljon A-vitamiinia kuin porkkana, ja sillä on myös korkea C-vitamiini taso. Näiden lisäksi hedelmä on toimiva palovammojen hoidossa, ja alkuperäiskansa käyttää sitä luonnollisena aurinkovoiteena. Hedelmällä on myös toivoa ihotautien, kuten atooppisen ekseeman ja psoriasiksen hoidossa, ja sen uskotaan luontaisesti lisäävän sitä syövien naisten kurveja!

Erikoiset makuyhdistelmät

Osa hedelmistä jotka eivät vielä ole ehtineet Eurooppalaisten kauppojen hyllyille saattaisivat ottaa kuluttajilta hieman uusiin makuyhdistelmiin tottumista. Osa hedelmistä, kuten karvaat cocona ovat soveltuvimpia käytettäväksi vihannesten tavoin, vähän kuten se kuuluisa tomaatti hedelmä. Samaan sarjaan kuuluu myös mamey sapote, suurta melonia muistuttava hedelmä, joka on kuitenkin maultaan lähempänä kurpitsaa, ja varmasti parhaimmillaan ruokaisissa salaateissa.

Paikalliset käyttävät useita hedelmiä pelkästään niiden mehu muodossa, ja ilman käyttöohjeita näistä ei välttämättä tulisi helposti suurväestölle suosittuja maassa jossa tuppaamme syömään kaikki hedelmät sellaisenaan. Esimerkiksi maracuya kuuluu samaan perheeseen kuin passion hedelmä, ja muistuttaa tätä ulkomuodoiltaan, mutta on huomattavasti kirpeämpi, ja parhaimmillaan sekoitettuna mehuksi makeampien hedelmien kanssa. Sellaisenaan suosituksi saattaisi tosin tulla cherimoya hedelmä, jota kirjailija Mark Twain nimitti ihmiskunnan maukkaimmaksi hedelmäksi. Hedelmän liha on äärimmäisen makeaa, ja sitä on verrattu kinuskiomena jälkiruokaan tai jopa suklaapatukoihin. Mielenkiintoinen saattaisi olla myös cupuaçu, jossa yhdestä hedelmästä saa usean maut. Kovan kuoren sisällä oleva valkoinen liha tuoksuu ananaksen ja suklaan yhdistelmälle, kun taas sen sisältämä mehu maistuu päärynän ja banaanin risteytykselle.

Osilla hedelmistä on sekä hyvä maku, että funktionaalisia ominaisuuksia. Pacay, joka tunnetaan myös jäätelö papuna, muistuttaa jättimäistä vihreää papua. Vaikka itse hedelmä (tai papu) on käsivarren pituinen, sen sisällä ei ole suurta määrää syötävää siementen poiston jälkeen. Jäljelle jäävä vähäinen valkoinen liha on tosin sen arvoista, makeus ja tasainen rakenne tuovatkin mieleen juuri jäätelön, ja kasvin uskotaan taistelevan kolesterolia ja lihavuutta vastaan. Australialainen ihmemarja taas sisältää glycoproteini miraculin ainetta, joka sitoo itsensä marjan syöjän kielen makeussensoreihin, ja muuntaa hänen käsityksensä kirpeistä ja kitkeristä mauista makeaksi. Viihdyttävän vaikutuksen lisäksi marja saattaisi parantaa tietyistä sairauksista kärsivien potilaiden elämänlaatua.