content top
Metsät ja ilmastonmuutos

Metsät ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan äkillistä maailmanlaajuista lämpötilan nousua, joka suurilta osin johtuu hiilidioksidi hiukkasten lisääntymisessä ilmakehässä ihmisen toiminnan seurauksena.Hiilidioksidi on yleisin niin kutsutuista kasvihuonekaasuista, jotka sinällään ovat osa maapallon biosysteemiä, ja mahdollistavat osaltaan elämän maapallolla. Luonnollisesti hiilidioksidia vapautuu ilmakehään metsistä lahoamisprosessissa ja puiden käyttäessä happea osana energian tuotanto prosessia. Suuret määrät hiilidioksidia jotka ovat syynä ilmaston lämpenemiseen vapautuu fossiiliperäisten polttoaineiden, kuten hiilen, maakaasun ja öljyn käytössä.

Metsien vaikutus ilmastonmuutokseen

Puut saavat energiaa auringon valosta muuntamalla happimolekyylit sokeriksi. Tätä prosessia kutsutaan fotosynteesiksi, fotosynteesin oheistuote on hiilidioksidi. Osa hiilidioksidista palautuu lehtien kautta takaisin ilmakehään, ja suuri osa varastoituu puun runkoon, palaten ilmakehään vasta kun puu kuolee ja lahoaa. Kasvuprosessin aikana puut myös sitovat itseensä hiilidioksidia ympäristön ilmasta. Metsistä vapautuu myös aerosoli hiukkasia. Aerosoli hiukkaset vaihtelevat kooltaan ja koostumukseltaan, riippuen niiden lähteistä ja tuotto muodosta. Ilmakehässä ollessaan hiukkaset levittävät tai imevät itseensä auringon säteilyä, ja joko lämmittävät tai viilentävät ilmastoa. Metsistä vapautuvilla aerosolihiukkasilla on ilmaa viilentävä vaikutus. Näin ollen metsien ilmastoa viilentävä vaikutus on kaksinainen. Puut sitovat hiilidioksidia runkoihinsa ja vapauttavat viilentäviä aerosoli hiukkasia ilmakehään. Nuoret metsät kasvavat nopeasti ja käyttävät hiilidioksidia ahnaammin kuin ikääntyvät metsät. Koska lahoavista puista vapautuu ilmaan hiilidioksidia, jotkut vanhoista metsistä päätyvät tasapainoon jossa tuotto ja kulutus ovat tasoissa, ja metsästä muodostuu hiilidioksidi varasto joka päästää kaasua ilmaan aina puiden kuollessa. Kaatamalla ja laittamalla puita hyötykäyttöön  ennen niiden elinkierron loppu kaarta voimme taata että hiilidioksidi on sidottu kierrätettäviin puutuotteisiin kauemmin kuin se säilyisi kuolevassa puussa. Ja kasvattamalla taimia kaadettujen tilalle voimme taata metsät tuleville sukupolville. Lehtipuilla on suurempi vaikutus ilmaston viilentämiseen kuin havupuilla. Isot lehtipuu ryppäät muodostavat enemmän  ilmastoa viilentäviä hiukkasia kuin havupuumetsät, mutta havupuut sitovat enemmän hiilidioksidia. Ylipäätään molemmat puutyypit ovat tehokkaampia rehevillä kuin karuilla  kasvupaikoilla. Karuilla kasvupaikoilla puun lahoamisesta aiheutuvat päästöt ja niiden vähäinen. Nuoret metsät kasvavat nopeasti ja käyttävät hiilidioksidia ahnaammin kuin ikääntyvät metsät. Koska lahoavista puista vapautuu ilmaan hiilidioksidia, jotkut vanhoista metsistä päätyvät tasapainoon jossa tuotto ja kulutus ovat tasoissa, ja metsästä muodostuu hiilidioksidi varasto joka päästää kaasua ilmaan aina puiden kuollessa. Kaatamalla ja laittamalla puita hyötykäyttöön  ennen niiden elinkierron loppu kaarta voimme taata että hiilidioksidi on sidottu kierrätettäviin puutuotteisiin kauemmin kuin se säilyisi kuolevassa puussa. Ja kasvattamalla taimia kaadettujen tilalle voimme taata metsät tuleville sukupolville. Lehtipuilla on suurempi vaikutus ilmaston viilentämiseen kuin havupuilla. Isot lehtipuu ryppäät muodostavat enemmän  ilmastoa viilentäviä hiukkasia kuin havupuumetsät, mutta havupuut sitovat enemmän hiilidioksidia. Ylipäätään molemmat puutyypit ovat tehokkaampia rehevillä kuin karuilla kasvupaikoilla. Karuilla kasvupaikoilla puun lahoamisesta aiheutuvat päästöt ja niiden vähäinen hiilidioksidin sitominen usein kumoavat toisensa.

Metsien vaikutus ilmastonmuutokseen

Puu ympäristöystävällisenä materiaalina

Metsästä tulevia raaka-aineita voidaan käyttää uusiutuvana energian varana. Euroopan mittakaavassa noin puolet uusiutuvasta energiasta on tuotettu puuperäisesti. Ympäristöystävällisin strategia olisi hyödyntää hakkuujätteitä ja harvennuspuita. Puu energian lähteenä on uusiutuva, hiilijalanjäljetön luonnonvara joka usein toimii hyvänä vaihtoehtona fossiiliperäisille energianlähteille. Puu toimii myös ympäristöystävällisenä rakennusaineena, tarjoten vaihtoehdon tiili-, kivi- ja sementti rakennuksille. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että jos puutuotteita valmistaessa käytetään paljon fossiiliperäistä energiaa, siitä johtuvat hiilidioksidi päästöt kumoavat myönteiset vaikutukset.

Mitä nyt?

Kaksi tapaa vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä on vähentää määrää jonka tuotamme ja kehittää tapoja varastoida sitä. Maailman laajuisesti me voimme korottaa sidotun hiilen määrää välttämällä isojen metsäalueiden avohakkuuta ja istuttamalla lisää metsiä. Metsät katoavat harkitsemattomassa avohakkuussa, ja maan siirtyessä viljely- ja asumiskäyttöön. Puuta tulisi myös käyttää enemmän kierrätykseen kelpaamattomien materiaalien kuten muovin tilalla. Oikein hoidettuina maailman metsät auttavat ilmaston muutoksen kanssa elämiseen, vähentävät efektiä ja auttavat yksittäisiä kansa kuntia energian ja materiaalin tuotannossa sukupolvesta toiseen. Metsät ja ilmastonmuutos ovat toisiinsa täysin sidottuja.

Ilmaston muutoksen vaikutus Suomen metsiin

Ilmaston muutoksella tulee olemaan useita vaikutuksia metsiin ja metsätalouteen. On mahdollista että kasvukausi tulee pitenemään ilmastonlämpenemisen yhteydessä. Puuston kasvu tulee nopeutumaan ja eri puulajien määrä vaihtelemaan. Suomessa lehtipuiden määrä havupuihin verrattuna tulee luultavasti kohoamaan kasvukauden pitenemisestä ja ilman hiilidioksidi pitoisuudesta johtuen. Mikään Suomen johtavista puulajeista ei kuitenkaan ole vaarassa ilmastonmuutoksen myötä. Ei ole todennäköistä että uudet puulajit leviäisivät suomeen ilmastonmuutoksen yhteydessä itsestään, mutta jalopuiden istutus olosuhteet varsinkin eteläsuomessa saattavat parantua.