content top
Metsäpalot

Metsäpalot

Viime vuosina metsäpaloista on uutisoitu enemmän kuin koskaan. Se ei suoraan tarkoita sitä, että palot olisivat lisääntyneet, mutta enemmänkin kyse on ollut siitä, että palot ovat levinneet alueille, missä ne saavat aikaan todella pahaa tuhoa koko maapallon kannalta. Metsäpalo tarkoittaa metsässä tapahtuvaa tulipaloa, mitä on vaikea saada hallituksi. Mutta on olemassa myös luonnollisesti tapahtuvaa metsäpaloa, jolla on suuri merkitys metsän hyvinvoinnin ja uusiutumisen kannalta.

Haitalliset metsäpalot saavat alkunsa yleensä joko luonnon omista tapahtumista tai ihmisen toimesta. Salama voi sytyttää hyvinkin tuhoisan metsäpalon. Puut, jotka kaatuvat sähkölinjojen päälle ovat vaarallisia. Ihminen voi aiheuttaa tuhoisia paloja huolimattomuudellaan. Juuri tämän takia metsässä avotulen tekemisessä täytyy olla erittäin huolellinen ja sammuttaa se hyvin paikalta poistuessa.

Tavallinen pelloilla tehtävä kulotus voi toisinaan myös levitä käsistä ja päästä leviämään metsään. Joskus metsäpalon takana ovat niinkin harmittavat vieraat kuin tuhopolttajat. On tärkeää puhua lapsille ja nuorille metsäpalon vaarallisuudesta, jotta he tietävät pienestä lähtien, että metsässä ei saa leikkiä tulella. Aikanaan höyryvetureista lentävät kipinät saivat aikaan myös monia metsäpaloja ja nykyään metsätyökoneet voivat aiheuttaa samanlaisia kipinöitä.

Metsäpaloja on hieman erilaisia ja niiden syntyyn vaikuttaa eniten se mistä ne saavat lisää tulta alleen. Kuivana aikana metsäpalon vaara on erittäin suuri ja pienikin kipinä voi saada aikaan massiivisen tuhon. Se miten metsä palaa riippuu myös kosteuden määrästä, metsän vertikaalisesta sijainnista, palavan materiaalin määrästä ja sääolosuhteista.

Metsäpalot jaotellaan seuraavanlaisesti: maapalot, pintapalot ja latvapalot. Maapalo on kaikkein petollisin palo. Se kytee maan sisällä, jos sieltä löytyy sille suosiollista materiaalia poltettavaksi, kuten turvetta. Maapalo voi kyteä maan alla jopa kuukausia ja edetä sieltä pikkuhiljaa eteenpäin. Sitä on erittäin vaikea havaita, sillä se pysyy niin piilossa. Vaarallista maapalossa on myös se, että se voi minä hetkenä hyvänsä levitä pinta- tai latvapaloksi.

Pintapalo etenee maan tasolla polttaen kaiken kenttä- ja pohjakerroksen alueilla sijaitsevan aineksen. Sen eteneminen on kuitenkin melko helppoa ennustaa ja siksi sen havaitseminen sekä sammuttaminen käy huomattavasti helpommin kuin maapalossa. Pintapalo voi kuitenkin edetä melko nopeasti, jos sen kohdalle osuu sille suosiollista maastoa ja materiaalia.

Kun pintapalo yltyy tarpeeksi voimakkaaksi, se voi johtaa erittäin vaaralliseen ja nopeasti leviävään latvapaloon. Tähän vaaditaan myös yleensä melko kovaa tuulta. Tuli leviää erilaisten kasvien avulla kohti latvastoa ja tuulen voimalla liikkuu siellä nopeaa vauhtia eteenpäin. Latvapalon ennustaminen on lähes mahdotonta ja sen estäminen on yksi vaikeimpia tehtäviä metsäpalotorjunnassa.

Metsäpaloja pystytään ennustamaan erilaisten meteorologisten toimenpiteiden avulla. Meteorologit antavat tietoa metsäpalojen mahdollisuudesta ja varoitukset sääolosuhteista, jotka voivat johtaa metsäpaloihin. Paloherkkyyttä esiintyy erityisesti kuivilla alueilla, jossa kasvusto on vielä nuorta. Myös puulajeilla on merkitystä paloherkkyyteen.

Metsäpalot Suomessa

Suomessakin on koettu muutamia tuhoisia metsäpaloja. Vaikka Tuntsan metsäpalosta on kulunut pian jo 60 vuotta, on se edelleen elävänä esimerkkinä siitä, kuinka pahaa jälkeä palo voi saada aikaan. Pohjois-Suomen Sallassa vallinnut metsäpalo tuhosi yli 20 000 hehtaaria metsää ja se riehui samaan aikaan myös Venäjällä tuhoten sieltäkin yli 100 000 hehtaaria metsää.

Suomessa palaa jonkin verran metsää joka vuosi, mutta palat ovat yleensä pienialaisia ja ne saadaan nopeasti hallintaan. Suomessa osataan myös hyvin ennakoida metsäpalojen syntyminen ja niistä varoitetaan kansallisesti, jotta ihmiset osaisivat noudattaa huolellisuutta tulen käytössä metsässä. Useimmat palot syttyvät nimenomaan ihmisten toimesta kuten tupakantumpeista, avotulista ja metsätyökoneiden käytöstä.