content top
Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos

Ilmaston nopea muutos lämpimämpään on aikamme suurimpia ihmiskuntaa kohtaavista kriiseistä. Ilmastonmuutoksella tässä yhteydessä tarkoitetaan äkillisestä ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemistä. Se on alkanut jo vaikuttaa elinympäristöömme ja luontoon, mutta onneksi voimme vielä toiminnallamme rajoittaa lämmön nousua. Ilmakehä muodostuu useista kaasuista ja toimii käytännössä kuin kasvihuoneen katto, päästäen auringon säteet läpi ja pitäen suuren osan lämmöstä sisällään. Hiilidioksidi on yleisin näistä kaasuista ja sitä vapautuu luonnossa normaalina reaktiona eläinten ja kasvien käyttäessä happea, sekä lahoamisprosessin tuloksena. Normaali määrää hiilidioksidia on siis tarpeellista, mutta kun ilmakehään vapautuu ja jää tavallista suurempi määrä kaasua, se aiheuttaa ilmaston epänormaalia lämpenemistä. Äkillisen ilmastonmuutoksesta on tullut ongelma viimeisen parin sadan vuoden aikana. Teollisen vallankumouksen jälkeen fossiilisten poltto aineiden käyttö on yleistynyt ja ihmisten normaali toiminta kuten öljylämmitetyt asunnot ja bensiinikäyttöisillä kulkupeleillä matkustaminen ovat nostaneet hiilidioksidin määrää ilmakehässä huikeasti. Myös ruuan massa tuotannolla on ollut osansa ongelmaan. Karja päästää suuren määrän hiilidioksidia ilmaperään normaalin ruuan sulatus toiminnan yhteydessä, ja eri ruoka kasvien viljelyä varten tarvittavien peltojen tieltä on kaadettu isoja metsäalueita. Teollisen vallankumouksen jälkeen hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kääntynyt räjähtävään nousuun. Satojen vuosien ajan ennen sitä määrä oli noin 270 – 280 hiilidioksidi hiukkasta miljoonasta. Koneiden yleistymisen myötä määrä on noussut 380 hiukkaseen miljoonasta,  ja nousu jatkuu tasaisesti. Noin puolet tuotetusta hiilidioksidista jää ilmakehään. 25% poistuu meriin ja 25% metsiin ja muihin  vihreisiin alueisiin.

Mitä ilmaston lämpeneminen tarkoittaa käytännössä

Nopea lämpeneminen vaikeuttaa luonnon kykenevyyttä sopeutua ilmaston muutokseen. Vaikka sademäärän ennustetaan kasvavan, ilmaston lämmetessä haihdunta tulee olemaan nopeampaa, johtaen kuivunnan yleistymiseen maailmanlaajuisesti. Useat eläin ja kasvilajit ovat lämpenemisen seurauksena sukupuuton uhanalaisina, sillä nopea tahti ei anna niille aikaa sopeutua normaaliin tapaan. Ilmaston lämpeneminen ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä myös kiihdyttää maapallon kasvillisuuden kasvua, ja sadon määrien on arvioitu nousevan 20 prosentilla. Myös järvet rehevöityvät, joka saattaa muutta niissä asuvaa kala- ja lintukantaa. Runsasleväinen vesi voi myös aiheuttaa terveys haittoja siinä uiville ihmisille ja vettä juoville eläimille. Ilmaston lämpenemisen lumesta ja jäästä riippuvaiset eläin rodut varsinkin ovat uhan alla. Vuorien lumipeitteiden odotetaan pienenevän, ja arktiset alueet lämpenevät nopeammin kuin muu maapallokeskimäärin. On ennustettu että hieman yli tuhannen eläin- ja kasvilajin otoksesta jopa 35 prosenttia saattaisi kadota sukupuuttoon ilmastonmuutoksesta johtuen. Ilmaston lämpeneminen tulee myös vaikuttamaan ihmisten terveyteen maailman laajuisella mittakaavalla. Äärimmäiset sääolosuhteet, kuten hyökyaallot, tulevat yleistymään aiheuttaen kuolemia, ja pakolaisuus vaara-alueilta lisääntyä. Lämpimissä olosuhteissa helposti leviävät tartunta taudit, kuten malaria ja dengue kuume saattavat myös yleistyä.

Mitä ilmaston lämpeneminen tarkoittaa käytännössä

Mitä voimme tehdä?

WWF:n mukaan meidän on välttämätöntä sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Vaikka ilmasto on aiemminkin vaihdellut, tämän hetkinen tahti on ennalta kokematon. Luonnonvarakeskus Luken raporttien mukaan Suomen kannalta on tärkeää pitää huolta että maan ruokatuotanto on mahdollisimman omavaraista, emmekä ole riippuvaisia esimerkiksi viljan ostamisesta maista joiden tuotanto saattaa pudota lämpimän sään seurauksena. Metsillä, etenkin lehtimetsillä on viilentävä vaikutus, joten niiden suojelu ja kasvatus hidastavat ilmastonmuutosta. Ilmastoystävällisiä ratkaisuja on helppo tehdä jokaisen tahollaan, miettien hieman energia, ruoka ja ajoneuvo valintoja. Kasvipainotteisella ravinnolla on pienempi hiilidioksidi jalan jälki kuin lihapainotteisella, ja lähiruoka tai itsekasvatettu ruoka on ympäristöystävällistä. Energia ratkaisuissa kannattaa käyttää uusiutuvia luonnonvaroja kuten puuta tai tuulivoimaa, ja energian käyttöä voi pienentää säätämällä lämmitystä ja valojen käyttöä. Julkisen liikenteen suosiminen, pyöräily ja jalan kulkeminen myöskin vähentävät fossiiliperäisten  polttoaineiden käyttöä. Kotimaan matkailu, etenkin mökkeily on luontoystävällistä lomailua, varsinkin jos osa ruuasta löytyy mökin kasvimaalta!